perjantai 19. syyskuuta 2008

Kalimera

Kalimera sanoo kreetalainen, kun toivottaa huomenta. Kotona ollaan ja aivan ihana viikko on takana päin. Tässä teille vähän tunnelmia lämpimästä aurinkoisesta saaresta keskellä Välimerta.
Eka kuva paikalliselta bussiasemalta. Ei siellä tälläinen jäyhä suomalainen oikein tahtonut menossa mukana pysyä. Ihmisiä kuin pipoa ja kuulutus kuuluu, jos säkä sattuu, eikä niillä aikatauluillakaan niin väliä lähdetään, kun keretään ja kaikki asiat saada juoruttua. Ja lähdetään mistä satutaan kadulle pääsemään ja sehän nyt olis liikaa vaadittu, että kuski sanos mihin ollaan menossa, ei se oli niiden arvolle aivan liikaa vaadittu.
Katunäkymää Plataniaksen pääkadulta, taidettu ottaa aamutuimaan, kun on noin rauhallista.
Turistikausi alkoi olla loppupuolella ja kaikkein suurimmat ruuhkat olivat jo ohi. Meille se sopi oikein hyvin, missään ei tarvinnut jonotella eikä odotella. Palvelu pelasi ja voi niitä sukkela jalkaisia tarjoilija poikia niissä ravintoloissa.
Joka paikassa on kova kilpailu asiakkaista, joten siellä ei ole portsareita heittämässä juoppoja ulos vaan sisäänheittäjät keräämässä asiakkaat, että ei ne vaan mene naapuriin. Eikä siellä kyllä mitään juoppoja ollutkaan, sen puoleen saari on tosi siisti, ei siellä näe mitään juoppoporukoita eikä epämääräisiä porukoita niinkö monessa kaupungissa näkee. Roskat siellä kyllä sai laittaa mihin ne kädestä sattu tipahtamaan, joten sen puoleen saari ei ole kovin siisti, mutta jylhän karu ja kaunis se on.
Hassua oli se että lihatiskillä myyjällä tai kaupan kassalla saatoi olla tupakka suussa ja tuhkakuppi ainakin tiskillä.


Välimeri koko kaudeudessaan, vesi on kirkasta ja tosi suolaista. Käytiin melkein joka päivä hakemassa päivän suola annos sieltä. Olihan siellä väkiä. Mutta kun suljit silmäsi ja painuit "nirvanaan" saatoit kuunneella meren aaltojen kohinan, ihmisten erikieliset puheet, jossain itkee lapsi toisessa kohdassa se kiljuu riemusta. Rannalla elantonsa hankkivien ihmisten huutoja, hierontaa, tuoreita hedelmiä jne. Siinä saatoit nauttia auringon lämmöstä ja vain olla ajattelematta sen enempää töitä kuin mitään muutakaan.

Kuva otettu meidän parvekkeelta hotellissa. Mikä lie mahtaa olla tämä kasvi, jossa kasvaa pulloharjoja. Saarella oli paljon kauniita kukkia, vaikka luonto siellä oli tosi kuiva. Siellä oli satanut viimeksi joskus huhti- toukokuun vaihteessa. Meitä ilmat suosi lämpötila noin 30 astetta joka päivä. Keskiviikkona tuli vähän vettä noin 10 min, eipä se häirinnyt yhtään Saarelaiset odottivat jo talvea. Saarella on talvella lämpötila noin 10-12 astetta ja pohjoistuuli mikä tekee sään erittäin kylmäksi.


Käytiin saarikierroksella vanhassa tuhoutuneessa kylpyläkaupungissa. Paikka on yhä edelleen saarelaisten lomaviettopaikka. Siellä vesi virtasi maasta pulppuavista lähteistä. Ja kyllä se selvästi olikin lomanviettopaikka siellä oli taverna tavernan vieressä ja kaikissa solisi vesi jonkinlaisesta putouksesta. Tämäkin putous näytti ilmestyvän aivan tyhjästä, ei siinä näy mitään virtaavaa jokiuomaa josta se tulisi putoukseen vaan vesi ilmestyy jostain aluskasvillisuuden seasta.


Viimeinen kuva on paikallisista herkuista. Saarella oli appelsiiniviljelmiä, oliiviviljelmiä niin ja tietysti viinirypäleitä. Sato oli juuri valmistumassa. Aivan ihania viinirypäleitä suoraan köynnöksistä, tuoretta just puristettua appelsiinimehua paikassa kuin paikassa. Loka-marraskuussa ,kun turistikausi alkaa päättyä valmistuvat oliivit. Saarelaiset siirtyvät turismin parista viljelmilleen.
Käytiin yhdellä viinitilalla, joka omista viinirypäleistä valmistaa viiniä. Minä kun en ole oikein viininystävä enpä osaa sanoa oliko se nyt mitään niin erikoista, mutta halpaa se oli valkoviini 4 ja punaviini 5 €. Pitihän ne mukaan ottaa, maistellaan sitten joulun aikaan ja muistellaan mennyttä kesää.
Tuli siellä valmiiksi yksi sukkaparikin matkalla. Ei siellä voinut kutoa, kun joskus auringonlaskun jälkeen partsilla pari kierrosta, lämmintä oli siihen tarkoitukseen aivan liikaa. Saarelaiset ovat taitavia käsistään niinpä tässä miesten valtakunnassa miehet istuu ukkokuppiloissa joihin ei naisilla ole asiaa, ja naiset tekevät kotityöt ja talviaikana käsitöitä.




5 kommenttia:

Eija kirjoitti...

Jopa näyttääkin kivalta paikalta :)

SatuU kirjoitti...

Vitsi, tuonne pitää päästä kyllä uudestaan meidänkin.... ehkä joskus...
Kivoja kuvia ja tunnelmia. Hih, tuo pullonharjapuu on hauska.

Anonyymi kirjoitti...

Piti tulla heti vilkaisemaan, kun arvelin, että täällä vois olla lomatunnelmia... Kiva kuulla, että reissu oli onnistunut! Kyl käyp katteeks, kun noita kuvia katselee! :) Me ollaan töissä aherrettu sunkin eestä! ;-)

Täällä muuten yks, joka ymmärtää vähän viineistä ja ilmottautuu sinne maisteluun! Kai se oli kutsu, häh? :)

T. tahaa

Satu H kirjoitti...

voi että, kyl teil on ollu varmaan ihana reissu, haniamooni. :) tervetuloo takasin syksyseen ja ankeeseen suomeen.. :D

kesäkuu kirjoitti...

siitä vaan naiset kuppilaan, kyll' se sopii
olen asunut kolmekymmentä vuotta täällä..välimerellä, kreikkalaisella saarella