Minä rupesin tärkiänäkin ompelemaan olohuoneeseesn uusia verhoja ja eihän niistä mitään tullut. Ei muuta kuin puhelin käteen ja systerille hätäsanoma. Pirjo ja Krista tuli tuhatta ja sataa fillarilla meille. Parin käyntikerran jälkeen lopputulos on tässä. Minä ostin ohuen pellavan näköisen kankaan, äiti on virkannut pitsit (ainakin 10 m), ylhäälle ommeltiin Pirjon vanhoista verhoista koristeet. Ja täytyy sanoa että tykkään näistä. Vaikka tekemättä olis jäänyt ilman apua, joten suuri kiitos siihen suuntaan.
Kaveriksi ompelin pikavauhdilla pari tyynyä, jotka on viimesilausta vaille valmiit. Kangas on samaa jota on verhoissa ylhäällä, vaikka värit ei näytäkkään kuvissa samanlaisilta. Ikkunaa vasten on aika vaikea kuvata, mutta varmaan siinä kuvassa on värit lähempänä oikeaa.
5 kommenttia:
No kyllä niistä hyvät tulikin... Me täällä jo ihmeteltiinkin pyöräilijän vauhdikasta menoa ohitse...hih...
hienot on! kyllä yhteistyössä on voimaa! :)
Onpa ihan kivat verhot, tuo pitsi hieno !!
Kaunis lopputulos.- Sinäkö olet se Äiti,Krista ja täti-blogissa mainittu "täti".Vai olenko ymmärtänyt väärin?
Kyllä minä olen se täti.
Meillä oli ensin yhtein blogi ja sitten laitin myös tämän oman
Lähetä kommentti