Ei mökkirannassa tarvi olla yksin, siellä on oravia
todella kauniita perhosia
ja tälläinen vesilintu uiskenteli rantaan yhtenä päivänä, mutta kun minä olen niin taitava lintujen tunnistaja, ettei ole aavistustakaan mikä tämä mahtaa olla.
Ja järvi tyynen veden aikaan, kun vedestä heijastuu vain pilvet ja pinnassa ei käy värekkään.
Ei tämä blogi aivan kokonaan mökkiblogiksi ole muuttunut, mutta kun on käsityö rintamalla on niin monta asiaa yhtäaikaa menossa, että mikään ei tule valmiiksi. Valoryijyä, isoäidin neliö peitto, klipsukukkia jne. Pari pöytäliinaa olen vanhoista langoista virkkaillut, mutta enpä noita tullut kuvanneeksi.