Meidän neuleystävien porukka tapasi jo kolmannen kerran KIP-päivässä ja toisen kerran jo Käsityöliike Katariinassa. Tällä kerralla mukanaolijoita oli vain kovin harvalukuinen porukka. Olis ollut mukava, jos kaikki olis päässeet mukaan, mutta aina se ei ole mahdollista.Aamulla lähtökiireessä pölähti päähän ajatus, että äkkiä jotain rekvisiittaa mukaan, kun kuulin että meitä taitaa olla aika vähän, niinpä Pirjon ja Kristan ja toisen Kristan kanssa otettiin pussiin epämääräinen kasa valmiita töitä vuosien varrelta nähtäväksi.
Pienimmälläkin osallistujalla oli selvä suuntaus käsitöihin, kun Säde-neiti pääsi lattialle hän otti selvän suunnan ja ryömi lankakorille ja kauniin värinen lankakerä suoraan suuhun. Pienenä on vitsa väännettävä ja aloitettava.
