Hyvää tulevaa vuotta

New Year 2009 Comments


Toivotan kaikille lukijoilleni hyvää tulevaa vuotta.
Toivottavasti tavataan jälleen silloin.

Tosi kiltti

Minä olen varmaan ollut tosi kiltti, kun olen saanut jo näin monta pakettia vaikka vielä on kaksi yötä jouluun.
Sain yllätyspaketin syksyn snypariltani Tanjalta (Tanja oli se jolle minä lähetin paketit). Lanka on näytää tosi ihanalta. Online sukkalanka, joka sisältää jojoba öljyä ja aloeveraa aivan niinkuin step lankakin.
Secret Woolin klubilanka ja pari kukkalähetystä ystäviltä.

Joulu tulla jollottaa

Christmas Glitter Graphics


Toivotan kaikille tämän blogin lukijoilla hyvää ja rauhallista joulua omien rakkaiden
seurassa. Viettäkää rentouttava ja levollinen joulun aika

Sukkamania iski taas...

Tämä on vakava mania tämä sukkamania, se ei tunnu menevän ohi edes kutomalla.
Molemmat sukkaparit tehty sukkalankaklubi langoista, vihreät Secret Woolin langasta ja punaisen sävyiset Illun sukkalankaklubin ensimmäisestä vyyhdistä. Mies on varannut nuo vihreät, ja eipä ihme ne on niin pehmeät ja ihanat.
Illun lanka oli kyllä paljon mukavampaa kutoa kuin vihreä lanka.

Joulukin tulla jollottaa, jospa pukin muori tarvis vielä apuja ja heittäs nuo punaiset siihen suuntaan.

Lisää näitä

Mun piti saada itellekin tälläiset. Pohjana sama kuvio kuin edellisissäkin. Ylätähteä olen vähän isontanut. Ympärillä on sinistä ja reuna on kullanvärinenm, samoin kuin liinaan on pujoteltu yksi kierros kultalankaa, mutta eihän se tässä kuvassa näy. Imukupit löyty Tiimarista.

Enkeleitä onko heitä....

Terkkuja enkelitehtaalta. Pirjolla lisää parempia kuvia hetken kuluttua.
Krista saa erikoismaininnan tonttulakin tekijänä

Jouluikkunaan

Tähän tarvin niitä kehiä ja siinähän niitä nyt on. Liekkö taidetta omasta päästä taas kerran. Minä saan jostain aina jotain kummia päähänpiinttymiä ja nehän pitää toteuttaa, vaikka ei olis aikaa eikä aina taitoakaan. Näistä tuli ihan kivan näköiset omasta mielestä.
Kaksi samanlaista pientä neulottua liinaa (samasta paikasta kuin edellistenkin mallit), toiseksi viimeisellä kierroksella se on virkattu kehän ympärille ja tehty vielä yksi pylväs kierros viimeiseksi kierroksessi. Helppoa kuin pläkki ja hauskaa keksiä jotain muuta kuin patalappuja.
Toisessa kuvassa näkyy, miten ne tarkoitus laittaa, mutta pitää hankkia vielä sellaiset imukupit, jotka laitetaan ikkunaan, niin sitten ne pysyy oikein päin.
Nämä taitaa saada joku joululahjaksi itselle on tulossa toiset,vähän jotain uutta niissäkin.

EDIT: renkaat on metallia ja löyty Sinoperista.

Onko tietoa

Tietääkö kukaan mistä sais sellaisen kehän johon tehdään ikkunakoriste?
Pyöreä kehä johon virkataan sisään vaikka joulutähti.
Alkais olla jo kiire jos meinaa tälle joululle tehdä, en tiedä miks mun aina pitää keksiä jotain sellaista mitä ei täällä ole kaupassa.

Liinoja liinoja

Liinoja liinoja viikonlopun ratoksi. En minä kyllä tiedä mihin nämä mahtuu, mutta vaihdetaan ja pidetään vaikka joka toinen viikko.

Ensimmäiset on Novitan talvinumerosta 2008 ja minä, kun koskaan ihan mallin mukaan vihtis tehdä, laitin viimisellä kierroksella helmet lankaan ja virkkasin ne liinan reunaan.

Toinen malli on Spiralen Yarnover nettisivuilta, tuttu malli monelle.

Lanka on DMC Petra aivan ihanaa. Liinat tuli yhdestä 100 g kerästä ja jäikin vielä.

Voihan tämän vapaapäivän näinkin käyttää.

Joulusukat

Minun jonka ei pitänyt enää koskaan kutoa sukkia. Siinä se nähdään koskaan ei pidä sanoa
ei koskaan.
Mutta pitihän mun kokeilla osaanko minä edes
enää koko konttia.


EDIT:


Nämä sukat meni arvontavoittona Marialle käsityöystävien pikkujoulussa.

Pikkujoulukuvia löytyy Pirjo neuloo ja virkkaa blogista

Voihan sen lauantain näinkin käyttää

Meillä oli retkipäivä tänään. Me käytiin Alavetelissä ja Mari´s Handarbete, oli liike johon me suunnistettiin. Todellinen kokemus, olipahan tavaraa jos jonkinlaista. Nämä lähti mun mukaan ja Sirkku lankaa piti heti testata, eli konttikuviota piti alkaa testaamaan.
Lisäksi ihanan sinistä ja valkoista DMC-lankaa josko kutos jotain liinan taas joskus.
Mulla on tätä nykyä paljon hyviä ideoita ja aikomuksia, mutta mistään ei tule mitään valmista.

Konttia piti testata, kun pikkujoulu painaa päälle ja on Pirjon kanssa luvattu opettaa halukkaille konttia. Olis se ollut nolo jos ei olis itekään osannut.

Kaikki on tervetulleita pikkujouluun torstai-iltana, tonttuilemaan ja konttia opettelemaan.

Auts....

Mun piti äkkiä käydä hammaslääkärissä, sopimassa mitä vihoittelevalle hampaalle aletaan tehdä.
Mutta kuinkas kävikään, nyt on suussa varmaan toista kymmentä tikkiä, suu maistuu verelle, ja naama on turvoksissa. Ei se hammas kokonaan lähtenyt vaan ien avattiin kahtapuolta ja otettiin märkäpesäkkeet pois. Niin että onpas kiva lähtiä töihin. Ja olis oikein mukava syödäkkin jotain.
Auts mua sattuu...

Eri paria

Kyllä minä jotain olen saanut valmiiksi, vaikka toinen työ pitikin purata melkein alku tekijöihinsä.
Norosta tein kämmekkäät nahkahanskain päälle, kun jollain blogissa näin ja keksin, että munkin pitää saada tuollaiset.
Yks hyvä juttu tai oikeastaan kaks. Ei tarvi ostaa toista kerää Noro lankaa eikä ruusupuisia puikkoja toisia, olipan vastahakoiset molemmat. Säästyy paljo rahaa kun tekee vaikka Nallesta ennen kuin ostaa uuden kerän tuota niin mukamas hienoa lankaa. Ei kaiken mikä on kallista ja kuulostaa heinolta tarvi olla niin mukavaa. Eli lopputulos en tykännyt Norosta sitten niin pätkääkään enkä puikoista jotka meni melkein solmuun, kyllä Knitpicksit on paljon mukavammat.

Liekkö joulu vai pääsiäinen

Tälläinen ilmestys löytyy meidän nurkasta. Minun tiedon mukaan näitä kutsutaan joulu- tai pääsiäiskaktuksiksi. Ei nyt ole oikein kumpikaan, mutta mukava piristys syksyn pimeyteen.

Nyt pitää lähteä 60-vuotis juhlille, mukavaa piristystä syksyyn sekin.

Messutuliaiset

Messuilut on messuiltu, systeriä matkiakseni kaikkia muuta on muttei rahaa. Niinpä, se on kuin lapselle joulu tuollainen paikka käsityöihmiselle. Ihmeen vähä lankaa lähti mukaan, mutta pää on täynnä ideoita, kun vain olis aikaa ne kaikki toteuttaa. Ja pussillinen aivan ihania puikkoja ( lue: vaikka ne olis aivan pask...pakko sanoa että ne on ihania).
Tuli ostettua yks joululahja, jouluiloa itselle ja muille, messumuisto pariksi vuodeksi Moda-lehti. Halavalla kun saa niin tämä Sulo Vileeni pakkaa sortumaan aina sillon tällön.
Mutta kun tässä on viime aikoina aivan "väärälle vuorolle" kääntynyt, budjetti ennuste on jo tänä aamuna tehty ja nyt minä lähden testaamaan noita uusia puikkoja.
Toivottavasti ei mene purkuun niinkö matkakäsityö taitaa mennä kaapin perälle odottamaan että jos joku purkais sen....

Kiitoksia vielä matkaseuralle, kivasta reissusta, ja kyllä oli kiva marssia koko lippujonon ohi sisälle.

Minua on muistettu

Viimeinen Sny-paketti tuli kuin konsanaan päivän piristys räntäsateen keskeltä. Nyt vähän harmittaa, kun kudoin kaulahuvin aikaisemmin saadusta punaisesta langasta, olis ollut samaa lankaa nyt valkoisena, onneksi mulla on vielä vähän sitä jäljellä. Niistä täytyy keksiä jotain.
Mukana on myös kivoja joulujuttuja, ja kotiliesi-lehti.
Snyni sanoo olevansa Willis,( yksi Willis löytyi ainakin täältä) mun täytyy paikallistaa blogistaniasta niin linkitän sen jälkeen.



Ja Intsulta sain tälläisen meemin, ihana Kiitoksia kovasti olen kovin otettu tästäkin.

Tuhannet kiitokset molemmille.

Täytyypä katsoa josko laitan tätä eteenpäin.

Ja kaiken lisäksi huomenna se päivä on.... Kauan odotettu messumatka.

Hardanger

Tulinpahan vaan kertomaan, että alan olla valmis. Kun joku mut vielä silittäs ja ompelis alareunan ruutuihihin tähtikuviot, niin sitten olen ihan juhlakunnossa.

Kyllä siinä saa istua tunnin jos toisenkin, kun pistelee joka piston, ja leikkoo ruudut auki lanka kerrallaan. Mutta mukavaa tämä hardangerin ompelu on. Ja vielä mukavampaa sen takia, että minä luulin, että en sitä näe enää ollenkaan, mutta onnistuhan se, kun ostaa tarpeeksi harvaa kangasta.
Ei muuta kuin viime pinnistys vielä ja noin pari sataa tähtikuvio vielä helmaan. En malttanut olla enää bloggamatta.


Edit: Tulin vielä kertomaan, että emäntäni ompeli minuun vielä 275 8-sakaraista madeiran tähteä ja nyt olen viimeistä pisto myöten valmis.

Ja minä olen enemmän kuin tyytyväinen aikaan saannokseeni.

Kas kummaa

En tiedä miks siinä aina käy niin, että vaikka kuinka päättää, että mitään en osta, niin kuinkas ollakaan tuota ja tätä pitää saada.
Olin parin päivän työreissulla Hesassa ja Priimaan piti tällä kertaa päästä käymään, ja tarttuhan sieltä pussillinen puuvillalankaa mukaan, kun halavalla sai ja jännät neulat joissa on kaareva kärki, niillä on kuulemma TOsi hyvä ommella, (kun vaan tietäs mitä) ja yks pikku juttu vielä, mutta sitä ei voi näyttää, sen saatta joku saada lahjaksi tai sitten ei.

Sain haasteen

Tupuna on haastanut minut kertomaan omituiset tapani.

Tehtävänanto: "paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä , jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."


Jaa mitäs sitä nyt keksis.

1. vaikka tulen mihin aikaan tahansa töistä pitää saada kuppi kahvia ja päästä koneelle lukemaan blogit.

2. en kasva koskaan aikuiseksi olen aina yhtä innoissani kaikista uusista jutuista

3. minusta tuntuu, että olen yhä edelleen yhtä lapsellinen kuin 15 vuotiaana

4. joka keskiviikko kysyn M:ltä lämmitetäänkö sauna ja hän vastaa: " joo on keskiviikko"

5. en syö lihaa enkä juo olutta.

Ja sitten vielä haastettavat

Pirjo
Krista
Johanna
Katja
Satu

Jännittävää

Siis että mikäkö on jännittävää.. no saapas nähdä kuinka kauan tämä UUSI tietokone toimii.

Joo totta se on nyt mulla on ihka uusi tietsikka. M:n ahkeran työn tuloksena saimme rikkoutuneen koneen tilalle uuden kannettavan.

Olen minä jotain käsitöitäkin yrittänyt tehdä. Uusi takki ja uusi kaulahuivi. Malli on edellisen postauksen kirjasta, lanka on Sny paketissa tullutta puuvillalankaa. Kuvassa aivan väärän väristä, mutta kun se kamera ei toimi vieläkään.

Muuten messuliput on saapuneet.

Valoryijy

Valoryijy valoilla

ja ilman valoja
Tätä täällä on tehty viimepäivät sormet verillä. Paperinarusta valoryijy.
Narua meni yksi vyyhti ja välissä on kimaltavaa 0hutta paperinarua, joka nyt ei kyllä kuvassa näy. 80 ledlamppua pisteltyinä raoista läpi. Ja mistä lie päähän tuli ajatus, että miks lamput pitäs olla kirkkaita ja niinpä tässä minun valoryijyssä on siniset lamput.

Kuvat ei kerro koko totuutta, varsinkaan kun oikea kamera on vieläkin rikki ja pitää ottaa kuvat kännykällä, mutta yllättävän kivan näköinen seinällä myös omasta mielestä ja tarvinneeko se muita miellyttääkään kuin itseä.

Viikonlppua

Oi minä sain näin ison SNY-paketin. Kitten mohairia, samosta, lollipoppia, kaksi lehteä, kynttilöitä ja lakeria. Ihana paketti ja ihana aloitus viikonlopulle. KIITOS KIITOS snylle, mukavasta paketista. Saapas nähdä mitä näistä keksitään. Lakerit minä lähden nyt aivan just syömään ja laitan kynttilän palamaan syksyn pimeyttä torjumaan.

Terveisä keilaamasta..

Keilaamassa käytiin työporukan kanssa, tulos nyt ei ihan pilviä hipova ole, mutta hauskaa oli.

Viikonloppuna valmistui yläkuvan hanskat M:lle ja eilen postipoika toi kirja Kauneimmat neulemallit. Siitä piti heti testata yhtä kuvioa, tiedä sitten mitä siitä tulee.

Edellisen postauksen arvontageneraattori arpoi numeron 5 , se on Johannan.

Saattaapi olla että torstaina saat jotain pientä kivaa.

Kiitos kaikille lukijoille. Blogin nimi tuli siitä, kun meillä oli systerin ja Kristan kanssa aluksi yhteinen blogi, ja kun mentiin Raverlyyn ajattelin, että mennään sinnekin yhdessä. Muokkasin blogin nimestä Krista äiti ja täti aititatin. Kuvittelin, että ääkkösiä ei tunneta raverlyssä ainakaan nimissä, en tiedä vieläkään onko se totta vai ei, mutta aititati siitä tuli ja sinä se pysyy.

Postipoika asialla tänäänkin

Tänään postipoika oli tuonut tälläisen paketin, voi sitä raukkaa aivan se joutuu juosta täällä meidän laatikolla. Lankaklubin tämän kuun lankahan se on.

Nyt näyttää tämän blogin kävijälaskuri niin likiä 10 000 kävijää.
Komentoippas mitä tulee mieleen sanasta aititati ja ota osaa arvontaan ja se joka bongaa täydet 10 000 kerrohan siitä kommenteissa, saat sinäkin jotain kivaa pientä.

Arvontavoitto

Tälle päivälle jotain kivaakin. Työpäivä oli aivan hullunmyllyä.

Kaisan meuleblogin arvontavoitto löytyi keittiön pöydältä, kun tulin kotiin ja se on aivan IIHANA.

Ihanaa lankaa, pieni kirjonta työ, josta tulee neulatyyny, ja M:n kanssa yhdessä todettiin, että erittäin hyvää suklaata sekä muumikortti. Kiitos kovasti.

Uskokaa huvikseen, että mun tietokone oli kotona yhden yönseudun ja se vietiin taas huoltoon. Paska mikä paska.

Matkasuunnitelmat etenevät ja matkaanlähtijöitä on tällä hetkellä 22, joten mukaan mahtuu vielä.

Tämä viikon loppuun menessä paikkansa varanneet saavat messuliput ryhmähintaan (7.50).

Tällä hetkellä hinta per henkilö on 34.50 (sis sisäänpääsymaksun).

Sen jälkeen mukaan tulevat maksavat sisäänpääsymaksun portilla.

Toivottavasti kaikki ilmoittautuneet ovat mukana tosimielellä ja peruutuksia ei tule.

Steppaillen

Jaa, kyllä täällä käsitöitäkin yritetään tehdä, mutta tästä huushollista on tullut sukkatehdas.

Jälleen Austerman stepistä kuvioneule sukat itselle yösukiksi. Aivan noin itserakas en ole että pelkkiä E-kirjaimia olisin sukkiin tehnyt, se ei ole tarkoitus, mutta mulla jostain syystä aina jää yksi silmukka löysemmälle tuossa kuviossa ja kuvat näyttää aivan E-kirjaimilta.

Nyt minä ajattelin hukata 2,5 bambupuikkoni ja koittaa saada hardangeria ommeltua ja jotain muuta ehkä.

Mallia ei ole missään paperilla se on mun päässä, mutta jos joku haluaa yritetään väsätä sellainen.

Edelliseen postaukseen odotetaan yhä mukaan lähtijöitä, haluaako kaikki "blogistanialaiset" mennä omalla autolla nyt olis kivaa seuraa ja hyvää kyytiä tarjolla. Kulut sen mukaan mitä mukaanlähtijöitä on.

Miten olis...

Olisko innokkaita lähtemään messumatkalle
Tampereelle lauantaina 15.11.2008.

Mikäli lähtijöitä löytyy tarpeeksi voitaisiin järjestää yhteinen kyyti.

Matkan hinta on riippuvainen siitä kuinka paljon mukaan lähtijöitä on.
Eli kaikki Kannus, Kälviä, Kokkola alueella ( lähialueella) olevat joita retki kiinnostaa ottakaa pikavauhtia yhteyttä.
Komentteihin tai emailiin (sivupalkissa suora linkki).
Mukaan sopii kaikki muutkin kuin neuleystävät.

Kaikki nyt messuilemaan, porukalla tekeminen on paljon mukavampaa kuin yksin.

Nyt jos koskaan on helppo tulla porukkaan mukaan. Tämä ei ole mikään virallinen retki, vaan mukavaa hauskanpitoa ilman minkäänlaista voiton tavoittelua, kulut vain lähtijöiden kesken tasan.

Tämän hetken tilanne 14+ kuski ja kuskin rouva, joten alkaa näyttää aika hyvältä.

Vielä mukaan mahtuu sen halvemmaksi tulee mitä enemmän sakkia saadaan mukaan.

Minä joka koskaan en voita mitään

Tätä en usko edes minä itse saatikka muut.
Minä olen ihka eka kerran voittanut blogiarvonnassa, minä jolla on maailman huonoin arpaonni.
Töissäkin oli kerran joulun alla arpajaiset, yksi arpa oli sellainen, joka ei voita mitään arvatkaapa kuka sen sai.. minä tietysti.

Nyt sitä saa..

Nyt sitä saa, nimittäin yksiväristä steppiä. Tälläiset tuli ensimmäisistä, raitana tietysti jämälanka steppiä. Ja malli kuinkas ollakkaan aivan omasta päästä.
Sukat ei ole tarkoitettu jättiläisen jalkoihin vaikka kuvassa vähän siltä näyttääkin. Koko on noin 38-39. Aloitettu kärjestä ja kantapäässä ei tällä kertaa tiimalasi vaan tavallinen kantapää.
Nämä taitaa päätyä ystävän kipeisiin jalkoihin.

Lauantai ehtoota

Kyllä täällä hengissä ollaan kuten näkyy, eikä kujeet ole miksikään muuttuneet.
Tänään ollaan oltu Seinäjoella messuilla ja Kauhavan kangasaitassa. Sattui jotain vain tarttumaan mukaan, vaikka mitään ei pitänyt ostaa.
Bambu ja knit picksin puikot 2,5 ja välikoko 2,75 jota luulin, että en koskaan tarvi, mutta saas nähdä. Pohjaa ja paperinarua valoryijyä varten, ja pari vyyhtiä lankaakin. Tumma on aivan ihanan sinistä sukkalankaa, ja vaalea on Kauhavalta Sohvia kieppiä varten.
Kun vain olis aikaa toteuttaa kaikki suunnitelmat. Ei ole kesken, kun hardangerliina, sukat, ja joku kolmas tekele, josta kai pitäs tulla tyyny jossain vaiheessa.
Loman jälkeinen elämä on vaatinut vähän verojaan ja vauhti on hidastunut, mutta eiköhän se taas tästä kun syysillat pimenee.
Nyt äkkiä katsomaan dekkaria, ja viettämään iltaa miehen ja kotia visiitille tuleen vanhemman pojan ja hänen tyttöystävänsä kanssa.

Ja sukat taas

Ja taas tuli tehtyä sukat Austermann Stepistä, tällä kertaa jalatkin oli jo odottamassa uusia sukkia. M:lle sukat loman loppumisen kunniaksi ja kiitokseksi ihanasta lomasta.
Sukkien malli on taas omasta päästä ja eipä se kuvassa paljon edes näy. Varressa on vinoraidat nurjilla silmukoilla.
Elikkäs:1 krs. 2 n 6 o
2 krs 1 o 2 n 5 o
3 krs 2 o 2 n 4 o jne
Jalkaterään en aloittanut uusia vinoraitoja enää kantapään jälkeen vaan kudoin jo aloitetut raidat loppuun ja loppuosan kudoin sileää neuletta.


Kävin äidillä eilen opettelemassa hardageriliinan reikien tekoa, siellä oli menossa tälläisten sukkien teko, niitä oli tehty vain 30 paria. Tämä kuva on jalkaterän päällä.
Edit:
Voipi olla että on Kainuun maakuntalapasen malli, äiti on joltain ruutupaperille kopioinut kuvan.
Muuta en tiedä, pitää muistaa joskus kysyä.

EDIT : En nyt aivan satavarma, mutta kyllä mää olen tainnut itse tehdä tuon liinan. Olen minä hardageria tehnyt, mutta on taidot vähä ruostuneet.

Kynsikkääät

Jääkärille kynsikkäät. Ihan siliääsuoraa ei mutkan mutkaa.
Lanka on 7 veljestä ja puikot 3,5 bambut.
Kiilapeukalo ja sormet tehty onteloneuleena.
Näitä pikkujuttuja tulee, kun sieniä sateella, mutta tuo iso kesken oleva juttu ei valmistu, kun joskus vuonna X. Kaikenlisäks en saanut siihen lisää lankaa Löytölaaksosta, joutuu odottamaan sitäkin.

Edit: Enkeli kyseli onteloneuleesta. Kun kämmenosa on kudottu siirän silmukat kahdelle puikolle. Sitten otan siitä yhdelle puikolle aina etummaiselta ja takimmaiselta puikolta vuorotellen tarvittavan määrän sormea kohti.Tässä tapauksessa 8 kummaltakin. Tarvittaessa voi lisätä muutaman silmukan sormen välejä varten. Sitten neulotaan joka toinen oikein ja joka toinen nostetaan ja lanka kuljetetaan nostetun silmukan edessä. Kyllä sen äkki huomaa mikä silmukka pitää nostaa ja mikä kutoa. Reunassa täytyy vain tarkasti katsoa, että neule jatkuu, eikä tule reikää sivuun.

SNY paketti

Eilen, just kun oltiin mökille lähdössä, postipoika toi tälläisen.
Puuvilla lankaa nimeltään Almina, bambuinen virkkukoukku ja kaksi kismet patukkaa.
Taitava kortin tekijä on tämä mun snyni, ihana kortti.
Sny heittää kyllä kovia haasteita näillä lanka terkuilla, tämäkin aivan outo ja uusi tuttavuus, mutta ajatuksia kytee jo.
Snylle tiedoksi, että ei vääriä valintoja olekkaan, kaikki kelpaa mulle ja sehän vain pakottaa keksimään jotain, jos lanka ei ole just sellainen, kun on tähän asti käyttänyt.
Tuhannet kiitokset Snylle ihanasta paketista ja bambu virkkuukoukkua pitää päästä käyttämään pikapuoliin.
KIITOS!

Kämmekkäät

Alko ilma näyttää niin syksyiseltä ja paleli sunnuntaina käsiä, kun käytiin lenkillä, piti tehdä kämmekkäät. Enpä ole ennen tehnytkään.

Minulle tyypilliseen tapaan mallit on omasta päästä.

Toisissa on "tavalliset" peukalot ja toisissa kiilapeukalot.

Toisissa on palmikot 9 s, käännetty ulommaiset 3 s, mutta eri kierroksilla.

Toisissa on aina yksi silmukka nostettu kutomatta kolmen kierroken ajan. Äidin mallin mukaan olis tehty erinvärisin langoin, mutta tällä Illun värjäämällä villa silkki sekoite langalla siitä tuli tämän näköistä.

Langan sain Tellulta secret pal paketissa joku aika sitten.

Niin ja kaikille tiedoksi, että jos kuvat on huonoja, kamerasta loppu reissussa patteri ihan totaalisesti eli ei toimi, ja toiseksi tietsikkakin haettiin eilen huoltoon, se oli mennyt aivan mykäksi täällä viikon aikana.

Sukkatuliaiset

Tiikeriraitaa, kuumaa auringon keltaista ja pitsineuletta = sukat.

Malli on jostain vanhasta lehtileikkeestä, joka mulla on, enpä nimeä muista.

Lanka/ Yarn: Austerman Step.

Puikot/needles: 2,5 bambu

En ehkä tekis tämän värisiä sukkia toista kertaa. Lanka näytti Päivillä paljon mukavamman näköiseltä neuletapaamisessa joku viikko sitten, mutta siinäpähän nyt ovat.

Menomatkalla koneessa kudoin varren toiseen ja muutama kierros auringonlaskun jälkeen sillon tällöin niin pari tuli valmiiksi. Kotona jo aloittelin näitä ennen lähtöä.

Kalimera

Kalimera sanoo kreetalainen, kun toivottaa huomenta. Kotona ollaan ja aivan ihana viikko on takana päin. Tässä teille vähän tunnelmia lämpimästä aurinkoisesta saaresta keskellä Välimerta.
Eka kuva paikalliselta bussiasemalta. Ei siellä tälläinen jäyhä suomalainen oikein tahtonut menossa mukana pysyä. Ihmisiä kuin pipoa ja kuulutus kuuluu, jos säkä sattuu, eikä niillä aikatauluillakaan niin väliä lähdetään, kun keretään ja kaikki asiat saada juoruttua. Ja lähdetään mistä satutaan kadulle pääsemään ja sehän nyt olis liikaa vaadittu, että kuski sanos mihin ollaan menossa, ei se oli niiden arvolle aivan liikaa vaadittu.

Katunäkymää Plataniaksen pääkadulta, taidettu ottaa aamutuimaan, kun on noin rauhallista.

Turistikausi alkoi olla loppupuolella ja kaikkein suurimmat ruuhkat olivat jo ohi. Meille se sopi oikein hyvin, missään ei tarvinnut jonotella eikä odotella. Palvelu pelasi ja voi niitä sukkela jalkaisia tarjoilija poikia niissä ravintoloissa.

Joka paikassa on kova kilpailu asiakkaista, joten siellä ei ole portsareita heittämässä juoppoja ulos vaan sisäänheittäjät keräämässä asiakkaat, että ei ne vaan mene naapuriin. Eikä siellä kyllä mitään juoppoja ollutkaan, sen puoleen saari on tosi siisti, ei siellä näe mitään juoppoporukoita eikä epämääräisiä porukoita niinkö monessa kaupungissa näkee. Roskat siellä kyllä sai laittaa mihin ne kädestä sattu tipahtamaan, joten sen puoleen saari ei ole kovin siisti, mutta jylhän karu ja kaunis se on.

Hassua oli se että lihatiskillä myyjällä tai kaupan kassalla saatoi olla tupakka suussa ja tuhkakuppi ainakin tiskillä.

Välimeri koko kaudeudessaan, vesi on kirkasta ja tosi suolaista. Käytiin melkein joka päivä hakemassa päivän suola annos sieltä. Olihan siellä väkiä. Mutta kun suljit silmäsi ja painuit "nirvanaan" saatoit kuunneella meren aaltojen kohinan, ihmisten erikieliset puheet, jossain itkee lapsi toisessa kohdassa se kiljuu riemusta. Rannalla elantonsa hankkivien ihmisten huutoja, hierontaa, tuoreita hedelmiä jne. Siinä saatoit nauttia auringon lämmöstä ja vain olla ajattelematta sen enempää töitä kuin mitään muutakaan.

Kuva otettu meidän parvekkeelta hotellissa. Mikä lie mahtaa olla tämä kasvi, jossa kasvaa pulloharjoja. Saarella oli paljon kauniita kukkia, vaikka luonto siellä oli tosi kuiva. Siellä oli satanut viimeksi joskus huhti- toukokuun vaihteessa. Meitä ilmat suosi lämpötila noin 30 astetta joka päivä. Keskiviikkona tuli vähän vettä noin 10 min, eipä se häirinnyt yhtään Saarelaiset odottivat jo talvea. Saarella on talvella lämpötila noin 10-12 astetta ja pohjoistuuli mikä tekee sään erittäin kylmäksi.

Käytiin saarikierroksella vanhassa tuhoutuneessa kylpyläkaupungissa. Paikka on yhä edelleen saarelaisten lomaviettopaikka. Siellä vesi virtasi maasta pulppuavista lähteistä. Ja kyllä se selvästi olikin lomanviettopaikka siellä oli taverna tavernan vieressä ja kaikissa solisi vesi jonkinlaisesta putouksesta. Tämäkin putous näytti ilmestyvän aivan tyhjästä, ei siinä näy mitään virtaavaa jokiuomaa josta se tulisi putoukseen vaan vesi ilmestyy jostain aluskasvillisuuden seasta.

Viimeinen kuva on paikallisista herkuista. Saarella oli appelsiiniviljelmiä, oliiviviljelmiä niin ja tietysti viinirypäleitä. Sato oli juuri valmistumassa. Aivan ihania viinirypäleitä suoraan köynnöksistä, tuoretta just puristettua appelsiinimehua paikassa kuin paikassa. Loka-marraskuussa ,kun turistikausi alkaa päättyä valmistuvat oliivit. Saarelaiset siirtyvät turismin parista viljelmilleen.

Käytiin yhdellä viinitilalla, joka omista viinirypäleistä valmistaa viiniä. Minä kun en ole oikein viininystävä enpä osaa sanoa oliko se nyt mitään niin erikoista, mutta halpaa se oli valkoviini 4 ja punaviini 5 €. Pitihän ne mukaan ottaa, maistellaan sitten joulun aikaan ja muistellaan mennyttä kesää.

Tuli siellä valmiiksi yksi sukkaparikin matkalla. Ei siellä voinut kutoa, kun joskus auringonlaskun jälkeen partsilla pari kierrosta, lämmintä oli siihen tarkoitukseen aivan liikaa. Saarelaiset ovat taitavia käsistään niinpä tässä miesten valtakunnassa miehet istuu ukkokuppiloissa joihin ei naisilla ole asiaa, ja naiset tekevät kotityöt ja talviaikana käsitöitä.

Ketun kesä

Mitä kertoisikaan kettu tää jos sanat osais.
On koko kesän istunut kivellään ja pihaansa vartioinut.
On vesi piiskannut turkkia sen, on aurinko lämmittänyt sen pesäkiven mukavaksi istua. Hyvän suojan antaa auringon paahteelta kukkaystävät. Vielä ne kukkii hetken sitten ne heittää lehtensä herätäkseen taas ensi keväänä. On luonto ihmeellinen. Kettu taas pääsee paikalleen vartioimaan kesänä seuraavana.

Sukat nro 2

Sukkaklubin langasta tehdyt sukat. Malli taas omasta päästä eikä edes tässä kuvassa oikein näy.
Se kyllä näkyy, että sukista ei tullut samanlaiset, jännää on se, että terässä näkyy selvä raidoitus, mutta varressa raidat häviää ja tilalle tulee kuviot. Enpä tiedä onko hienot vai mitkä on, mutta sukat kummiski ja vähän erilaiset, kun olen ennen tehnyt. Lanka oli aivan ihanaa kutoa, merinovillaa nimeltään Indie Dyer. Ilman klubiin mukaan lähtemistä tuskin olis koskaan tullut ko. lanka vastaan.

Malli: sukat on aloitettu kärjestä ja niissä on tiimalasi kantapää. Edessä on kaksi nine-to-five palmikkoa ja varren neule muuten on 1 n 1 takakautta o.

Kesälomalaisen hommat

Tälläisia hommia tänään, palanen uutta kukkapenkkiä putin rannalle. Otettiin Hansaruusua jotka sotkii kukan terälehdillä koko putin pois ja paikalle tehtiin palanen penkkiä. Penkkiin emännän lemppari kukkia Kultatyrakkia ja tietysti hostia eli kuunliljoja. Penkin päissä on kaksi mitälie kukkaa, jotka etupenkistä kaivelin ruusun alta piilosta. Eipä ne tässä kauniissa loma säässä edes näy, kun ovat punalehtisiä.


Näkösuojaksi istutettiin Pilvikirsikoita, joita meillä on yksi ollutkin. Ne ovat nopea kasvuisia ja antavat äkkiä näkösuojan tielle, että emäntä ja mikä ettei myös isäntä saa maata kiikussa kesällä reporankana kaikessa rauhassa, että ei tiellä liikkujat sano, että onpas tuossa talossa laiskaa väkeä.