En tiedä tuleeko näistä mytyistä ikinä valmiita. Tuo vaalea kasa tuli tosi vaivattomasti lanka tosin oli vähän turhan paksua, mutta voi onneton tuota toista, siinä on vastustanut kaikki mahdollinen.Langat ostin Menitasta alkukesästä, kun kävin Hesassa, ja kuinkas ollakkaan loppuihan ne kesken. Puikot jäi liian lyhyeksi ja mitä vielä. Kun sain SatuH:n avustuksella lisää lankaa stadista ja Pirjon avustuksella puikon ja taas kutomaan tuhatta ja sataa, ja eikös mitä eilen illalla, kun ajattelin, että nyt minä tämän väännän viimeisillä voimillani ainakin melkein valmiiksi kuului epämääräinen naps ja en edes heti uskaltanut katsoa, että mistä ne silmukat alko tippumaan . Ja niinhän siinä kävi, että puikko oli poikki ja kovanlainen silmukoiden kiinni ottaminen alkoi, sitten työssä on kolme puikkoa. Eikä siinä auttanut, kun tänä aamuna marssia vesisateessa Katariinasta hakemaan puikkoja, ja ostaa vielä kaks kaiken lisäksi, että ne riittää eikä mene heti poikki.
Haastetta on antanut tämä käsityö ainakin.
Jos sais sen tänä ja huomen iltana kudottua vois lauantai aamuna käsityötorilla virkkata viimeisen kierroksen. Toivotaan toivotaan....
Ei se kyllä oikeasti ole musta tuo liina, mutta se nyt halus tässä kuvassa olla musta..
4 kommenttia:
No jo on ollut haastetta kerrakseen!!! Pidetään peukkuja että saat valmiiksi ilman lisäkommelluksia!!
no voi rähmä sentään, onpa sen kanssa ollut murhetta. no, ei enää oo paljoo tekemättä niin saat huoahtaa. :)
Voi sun kanssas, en minä koko aikaa kerkiä tulla auttamaan, vaikka ne verhot ompelinkin! Äläkä yhtään naura mun lomailmoille, syyskuuhun mennessä on tällä menolla hukuttu kaikin.
No voihan nenä! On sielläkin ollut ongelmia kerrakseen. kun joku työ alkaa vastustamaan, niin se vastustaa sitten kunnolla! nimim. samoissa tunnelmissa:)
Lähetä kommentti