Se Joulu on vähän erilainen kuin tämä Joulu, mutta miten sen aika näyttää.
Tontun on äitini neulonut vuosia sitten, mutta aina se Jouluksi paikan löytää jostain.
Liinat vaihdetaan, punaiset joululiinat kaappiin ja tilalle kaapin kätköistä jotain muuta ja tällä kertaa tälläisia.
Jossain välissä vuosia sitten olin ihastunut nauhapitseihin ja tämäkin liina on tehty nauhaa virkkaamalla ja sitten niistä yhdistellään liinaa siinä samalla.
Ihan varma en ole mutta oliskohan tämä systerin virkaama, aikaa on kulunut kuitenkin jo vuosia.
On valkoista, ruskeaa paljon sinistä, mutta se on laatikon kätköissä tällä kertaa.
Ulkona satelee vähän lunta ja siksi kait valkoinen kausi tällä kertaa.
Tämäkin virkattu joskus aikoja sitten.
Ruskeaa, toinen nauhapitsistä ja toinen ympyränä virkattu.
Keittiön pöydälle ison liinan suojaksi poppanatabletit, itse kudotut nekin jo parhaat päivänsä nähneet.
Toinen malli on jostain ulkolaisesta mallikirjasta joka mulla on, ja siitä tuli tosi tiheä ja lankakin on aikapaksua, mutta laitetaan se johonkin.
Ripsiliinan äiti on joskus kutonut vuosia sitten.
Jotkut liinat jaksaa kiehtoa ja niistä tykkää vielä vuosienkin jälkeen, sitten on niitä jotkat jäävät laatikoihin eikä niitä käytä oikein koskaan, mutta ei henno nakata menemäänkään.
Liekkö kirpputorilla niitä kukaan ostaiskaan eikä niistä ainakaan mitään saa, iso työ ja kalliit langat aivan hukkaan.
Puratakaan niitä ei enää kannata, laitetaanpas taas sitten laatikot kaappiin ja prässätyt liinat pöydälle.
Nyt vois vaikka kevät tulla tai ainakin vähän auringonvaloa kiitos.
Hyvää viikonloppua kaikille, tämä lähtee kutomistyömaalle, pieni rypistys niin loimi on valmis ja uutta laitetaan puille. Katsotaan matot kun saadaan puista.
2 kommenttia:
Minusta näyttää sinula olevan paljon niin,niin kauniita liinoja.Kaikki ihania.Eikös pitsiliina ole aina ajaton.
Kaikki kauniita simpukka liina kiehtoo eniten
Lähetä kommentti