sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Oli ihan pakko kokeilla

 
Niinpä oli minunkin ihan pakko kokeilla käsitikkausta, eli neuloa ranteilla huivi. Paksu lanka ja sekin kaksin kerroin.
Kivahan sitä on kaikkea kokeilla, johonkin jää koukkuun toiseen ei.
Eli ei tästä tullut mikään suuri intohimo...


mutta tämä on sitä. Luulin että mitään ei synny enää, mutta niin siinä vain käy, että kun kaivaa aidan, langat ja neulan esille on se vain niin mukavaa. Mutta mitähän tästä vois tulla, Kelmiä kummiskin pienehkölle aidalle ja puuvilla langalla eli Almina varastosta löytyi nämä langat.
Lähettänyt klo
Tunnisteet: ,

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

samat on olleet sullakin tänään kokeilut.Minäkin kokeilin sornineulontaa..Isovelilangasta.saas nähdä tuleeko toiste kokeiltua .alkaa olla "köpelöt sormet"mutta jonkinlainen kaulaliina kehitty ..

23. maaliskuuta 2014 klo 22.36
Äipän touhut kirjoitti...

Voi, kun sulla on niin ihana latomaisema kuva tuossa alussa. minä niin tykkään siitä. Olet ihan oikeassa siinä, että johjonkin asiaan jää ihan koukkuun ja taas toiseen asiaan ei jää koukkuun.Olen myös kokeillut sormineulontaa, mutta se ei ole minun juttu. Ihania mattoja olet kutonut ja muitakin kivoja käsitöitä on kuvattuna.

28. maaliskuuta 2014 klo 15.40

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)