Kesäkäsitöitä

 Niinpä niin ei tule langasta valmista sukkaa eikä mitään muutakaan. Nyt on vain pihapuuhia.

MInulla on näitä kausia, jos jonkinlaisia näissä pihahommissa, nyt olen ihastunut sepeliin ja vanhoihin tiiliin vissiinkin.
Viime kesänä jo laitin pariin paikkaan sepeliä ja kiviä ja nyt lisää. Tässä oli ajatuksena se kun Pilvikirsikoiden rivi on istutettu kukkapenkin taakse ja niiden välistä on tosi inhottava saaada nurmikko ajettua, nytpähän ei tarvi ainakaan heti ajaa. 

  

Viimeinen penkki tälle päivälle jäi vähän kesken, voimat loppu kesken mutta onhan se päivä huomennakin. 

Mustikkapensaat  siirrettiin uuteen paikkaan ja katetaan juuret huomenna.

 

Joku tekee käsitöitäkin saanko esitellä äitini koiratarhan. Kaikki muut on muttei minun suosikkia ruttuturpaa....

Kelimin "alkulähteillä"

Tutustumassa Kelimin  alkulähteille, tai oikeastaan opettajan Eva Pandurin kotimaisemiin.

Sziketvar Unkari.
Kesäinen Unkari helli meitä 4 vuorokautta, mutta viimeinen päivä oli sateinen.

Matkalla Budapestista Sziketvariin käytiin syömässä Gulassikeittoa, siellä  meitä tervehti kuvan mummelli.
Paikaillisessa puistossa tapasimme Herra Kekkosen.

Pääsimme tutustumaan myös Evan viinitilalle, yli 200 vuotta vanhaan mökkirakennukseen ja sen viini kellariin. Aitoa oikeaa elämää ei turisteille tuunattuja nähtävyyksiä. Aivan ihana paikka, voi mikä näköala. Aivan ihana kesäpäivä, lämpötila noin 25 astetta ja aurinko paistoi.

Nyyh ja täällä sataa vain vettä ja tuulee ja sataa vettä ja tuulee ja sataa vettä...............

Pansionaatissa oli keksitty muurata nukkekoti ja navettarakennus suoraan seinään, eipähän tule sijoitteluongelmia eikä vie pöytätilaa.

Tämä matka oli myös hemmottelluloma, manikyyri, pedikyyri, ja kosmetologihoitojen kera.
Yksi iltapäivä oltiin paikallisessa kylpylässä. Vesi tulee suoraan maasta kuumista lähteistä se on mineraalipitoista. Altaassa veden lämpötila 35-38 astetta ja veden väri oli vihreä, tuoksu vähän outo, mutta voi niin ihanaa ja terveellistä.
Kynsitaidetta, minunkin kynnet näyttää kerran aivan kivoilta, yleensä ne on kesäaikana mullan sävyttämät ja talvella pakettien kantamisesta lohkeilleet ja rumat.

Pari viimiestä päivää vietettiin Budapestissä.
Juustokakkukahvilla Budapestin kaduilla.
Sunnuntaina ilma oli aivan ihana.  Kotiinlähtöpäivänä maanantaina oli sadepäivä, mutta ei se meitä haitannut, kaupunkiin tutustuttiin siitä huolimatta. Sunnuntaina käytiin kävelemässä Tonavan rantoja ja kaupungin kaduilla. Maanantaina käytiin kauppahallissa. Voi taivas sitä tavaran paljoutta, ja ruuan määrää, tälläinen tavallinen tallaaja meni aivan sanattomaksi. Kauppahallissa kuului myös suomenkieltä, ja massassa erottui joku muukin suomalainen, muutenpa ne hukkuivat kaupungin vilinään tehokkaasti.

Aivan ihana reissu ja aivan ihanaa matkaseuraa, kiitos, yhteinen harrastus auttaa paljon, vaikka välillä voi olla kielivaikeuksiakin ja ihmiset on eri ikäiset ja eri maailmoista.

Kiitos myös Evalle matkan järjestämisestä ja Pirjolle tietysti, meillä siskoksilla on aina oikein hauskaa, kun lähdetään matkaan.
Tällä kertaa kaikki meni ennakko suunnitelmien mukaan ei World Trade centterin attentaattia ei lentolakkoa eikä mitään muutakaan sen kaltaista. Paluumatkakin meni aivan loistavasti vaikka tultiinkin kahdestaan takaisin, vaihtoaika Hesassa oli vain 45 minuuttia.

Kaikesta huolimatta Kelmiä näkee Unkarissa enää vain Evan kodissa. ja siellä sitä vasta olikin aivan ihanaa, ja siihen idylliin se sopi täydellisesti.
Kävelykadulla oli yksi kauppa jossa myytiin Kelim mattoja ja laukkuja, mutta ne oli koneella tehtyjä ei neulalla ommeltua kuten se kelim jota me tehdään.
Lankakauppoja löydettin pari, muttei ostettavaa lankaa. Paljon oli samoja lankoja kuin täällä kotonakin.

Kelim treffit 2012

Nyt ei auta muu kun näyttää muiden tekemisiä, kun omat ei valmistu tai paremmin en pääse edes alkuun. Aina ei vain jaksa eikä huvita ja silloin ei ole pakko minun mielestäni.


Monta ideaa pyörii päässä, mutta mistään ei tule mitään valmista.


Jostain syystä nämä Kelim jutut ei oikein lyö läpi täällä blogistaniassa, ehkä ne ovat liian outoja, mutta omaksi iloksenihan minä tätä blogia pidänkin, vähän kuin päiväkirjaa pitäisin.


Me olemme siskon kanssa olleet koko talven Kokkolanseudun opiston Kelim-kurssilla. Meillä oli Emetissä Kelim treffit, jossa oli mukana koko alueen Kelimin ompelioita ja heidän talven ompeluksiaan.
Aivan ihania töitä. Tuolia ja rahia jos jonkinlaista, tyynyjä, mattoja, seinävaatteita, kasseja, ja jopa yhdet hanskan alut, lasinalustoja, rukousmatto jne.


Minä aivan ajattelin laittaa ompeluksen pois kesän ajaksi, mutta ei uutta vauhtia tuli treffeiltä ja opiston näyttelystä missä oltiin siskon kanssa eilinen päivä valvomassa ja kertomassa ihmisille mitä se tämä Kelim oikein on. Opiston näyttelyblogissa voi käydä katsomassa muitakin tuotoksia jos ei ole päässyt paikan päälle. Kannattaa käydä katsomassa Hagströmin kulmassa kaikki kynnelle kykenevät aivan ihania juttuja.

Kelim tuolit

 Kelim tuolit, urakka on valmis. Puuvilla langoilla pieni ruutuiselle aidalle ommellut tuolin päälliset.
Aikaa kului ja tuskan hikeä litratolkulla ennen kuin malli syntyi. Eli useasta mallista kasattu kuva.
Kuva on aika minimalistinen, jotenkin se minun mielestä sopi paremmin kuin oikein monimutkainen kuvio.

 Melkein on tuolit kuin kaksoset, mutta toisen päällisessä on vuosiluku ja toisessa on nimikirjaimet.
Kelin perinteisesti signeerataan ja laitetaan vuosiluku ja siitähän sen sitten näkee milloin työ on tehty.

Langat on Kotiväkeä, Almiina, ja Merssi. Pitkin maakuntaa haalittuja, Tapion kaupasta, Vöyrin käsityöliikkeestä Vaasasta, ja jotain Katariinasta Kokkolasta.
Niin ja tuolit se on aivan oma tarinansa, ne on hankittu asiasta tehden syksyllä kirpparilta. Ja mikä onni kun löydettiin näin ihanat ja hyvä kuntoiset tuolit, ei tarvinnut maalailla eikä hioa

Nytyrällä punaista

 Neiti nenä nykerö sai uuden villapaidan kotiin lähtiessään.
Lanka on Debbie Bliss Baby Cashmerino, aivan ihana lanka neuloa ja varmasti pehmoinen pikkuihmisen pidettäväksi.
Malli on mukailtu Dropsin mallista.
Mallissa hihat oli tehty lisäämällä kainalossa silmukoita, mutta minä tein oikeat hihat.

Eikös meillä ole hienot hiukset? Valmis kampaus. Neiti on pikkuista vaille 2 kk.

Ai meilläkö muka kiire...

 Ei meillä koskaan ole kiire ja meillä vieraat kohdellaan kuin kuninkaat, niille tarjotaan kaljupää kahvit eteisen lattialla istuen...

Mutta kun oli niin tärkeää tekemistä. Ensimmäinen 20 metriä matonlointa on kudottu ja uusi odottaa pöydällä puihin pääsyä.

Tokihan meillä on monta muutakin juttua kesken, molemmilla kelimin ompelut, tikkaus pitää aina olla ja minun pitää vielä joka välissä päästä hiihtämään ja pitäähän siellä töissäkin aina joskus käydä näytillä. Joten kyllä se kiirettä pukkaa.

 

 Lakanoista tulee sen värisiä mattoja, kun lakanat on olleet, ja useinhan ne on aika hempeän sävyisiä ja me kun ollaan niin sinisiä Pirjon kanssa niin sinistähän sieltä sitten tuli. Onneksi lakanoita on saatu tutuilta ja kylän miehiltä ettei värimaailma aivan ole joka matossa samanlainen.

Työasentokaan ei aina ole ihan kaikista paras.

Yks hyvä juttu  näissä vanhoissa kuteissa on se ettei niistä ainakaan värit enää leviä vaikka kutoisit missä järjestyksessä tahansa.

Tänään vähän erilainen käsityö

Jaa ei näytä virkkaukselta, ei kelmiltä, ei maton kutomiselta, vaan mikäs sotku tämä on....


No niinpä tietysti, on se aika vuodesta, kun mun on tehtävä pari kirjanpitoa vuodelta 2011.
Joka kerta se jää viime tippaan ja kuten huomaatte huvittaa aivan hirviästi, aika menee blogin päivitykseen ja kahvin juontiin.

No on me jo M:n kanssa tänä aamuna siivottu ja sänkyvaatteet on vieläkin tuolla pakkasessa, siellä kuolee kaikki ylimääräiset öhtymöntiäiset.

Katsotaan tuleeko tästä tänään valmista vai meneekö vielä huominenkin.

Uusi vuosi uudeet kujeet vai olisko kuteet

Jaa sata kertaa olen miettinyt vieläkö tänne jotain kirjoitan ja taas minä vain päivitän tätä blogia.
Koko blogistania näyttää vaivaavan jonkin asteinen uupumus tai mikä lie masennus tila. Kuka lopettaa mistäkin syystä jne. No päivitetään nyt ainakin vielä tämä kerta.

Muutama vuosi on kulunut, kun on mattoja kudottu, mutta nyt on monen kuukauden mietinnän jälkeen puut kasassa ja maton kutominen puissa. Hyvä on laittaa, kun on ammattilainen kaverina, kun sisko on käynyt koulun tähän hommaan.

 Puissa on 20 metriä lointa, polkusimia 6 joten onneksi niitä ei tarvi käyttää koko aikaa, vain kuvion kohdalla käytetään neljää "viimeistä", pohja tehdään kahdella polkusimella, ns palttinaa.
Systeri oli sitä mieltä, että siinä minkään en voi tehdä väärin, mutta ei se niin varmaa ole.
Aina ei niin hyvää ole kutomiesta tullut ja harjotusmattoja on vähän turhan monta.
Viime kerralla kudoin kalsarimattoa, nyt on vuorossa vanhoista lakanoista revityt kuteet.
Miehen ei tarvi pelätä kalsareittensa takia...

Maton malli on Kaikumatto, Kauhavan kangasaitan sivuilla oleva malli.

 

 Kuteet on sen värisiä, kun lakanat on sattuneet olemaan ja loppuun kuluneet. Onhan näitä haalittu koko suvun kaapeista.

 Leikkomistakin olisi vielä. Onneksi on äiti joka lupautui talkoisiin. Ja mukavaahan se on kun yksi kutoo ja pari repii kuteita sen kun kerkiää.
Eipä se yksi 2,5 m matto kovin suurta lovea kude kasaan tehnyt.
Harmi vain kun ei ole tullut ostettua paljon muun värisiä lakanoita kuin sinisiä.

Hups kylläpäs aika kuluu..

 Joku pikkuihminen saattaa näitä tarvita ja toivottavasti joulupaketin saajat ovat tyytyväisi.
 

Kyllä täällä on jotain koko ajan tekeillä, mutta kun ei aina vain tule oikein valmista tai sitten ei ainakaan kuvattavaa.
Kelimit on olleet in viime aikoina, mutta kun ne ei oikein herätä mitään mielenkiintoa täällä blogistanissa, niin ei niitä tänne ole tullut laitettuakaan.
Mutta tässä parit tälläiset tavallisemmat jutut.
Tavallisen tavalliset sukat Nalle langasta.
Vauvan vaatteet Debbi Bliss langasta.

Toivottelempa teille Hyvät Joulun odotukset ja Hyvät Joulut jo etukäteen teille blogini lukijat, ehkä palataan ensi vuonna.

Kelim rahi

Tätähän täällä on viimeiset viikot ommeltu. Kelim kursssi Kokkolanseudun opistolla, innosti taas ompelupuuhiin.
Aidakankaalle, Nalle ja Maija langoilla ommeltu kuviointi.
Vanha nahkapäällysteinen rahi sai uuden elämän. Ei se ihan valmis ole, pitää vielä keksiä miten laittaa pohjan, ei sitä varmaan voi kokonaan jättää nuppineuloilla kiinni.
On siinä tunti jos toinenkin taas mennyt hupaisestti ommellessa. Nyt on ollut viikko syyslomaa ja vielä toinen viikko pakkolomaa kurssilta, kun työjutut häiritsee harrastuksia. Välissä on pitänyt pitkäst pitkästä aikaa kutoa, mutta uudet kelim suunnitelmat muhii jossain pään sisällä. Katsotaan mitä seuraavaksi keksitään.

Tämä on ihan pakko näyttää, vaikka malli ei  ole kummonen, mutta todistetusti ommella voi myös aurinkovarjon alla Zakintoksen saarella Kreikassa.